SAVITAIPALEEN KIRKKO

Savitaipaleen nykyinen
v. 1924 valmistunut
graniittikivikirkko
on
arkkitehti Josef Stenbäckin
suunnittelema ja
rakennusmestari Tikan urakoima.
 
Kirkko on seurakunnan
seitsemäs kirkko
ja sijaitsee Savitaipaleen kirkonkylässä
osoitteessa
Peltoinlahdentie 26.

Istumapaikkoja on noin 700.

Historiaa

Savitaipaleen vanhin kirkko oli v. 1599 valmistunut rukoushuone, joka sijaitsi jossain nykyisen hautausmaan ja rannan välillä. Seurakunnan itsenäistyttyä v. 1639 rakennettiin toinen kirkko v. 1640 nykyisen kellotapulin lähelle.Kolmas kirkko paloi v. 1773 salaman sytyttämänä ollessaan vielä hieman keskeneräinen.

Neljännen kirkon rakentamiseen ryhdyttiin välittömästi, mutta työt edistyivät verkalleen. Kirkko vihittiin vasta vuonna 1794. Viides kirkko valmistui v. 1827 ja sen oli suunnitellut ja urakoinut savitaipalelainen kirkonrakentaja Matti Salonen. Se sijaitsi paikalla, johon venäläiset olivat aiemmin rakentaneet vallit tykkipattereita varten. Tällä paikalla on myös seurakunnan nykyinen kirkko. Matti Salosen isä, Juhana Salonen, on rakentanut mm. Lappeen ja Lemin kirkot. Tämä kirkko tuhoutui vuoden 1918 sodassa. Seurakuntalaiset rakensivat väliaikaisen jumalanpalvelushuoneen, seurakunnan kuudennen kirkon, pitäjäntuvan yhteyteen.

Savitaipaleen nykyinen kirkko on arkkitehti Stenbäckin myöhäistuotantoa, lähes viimeinen hänen useita kymmeniä kirkkoja käsittävästä tuotannostaan, johon kuuluvat mm. Mikkelin, Joensuun, Joutsenon, Nilsiän ja Raahen kirkot.

Arkkitehti Stenbäck opiskeli viime vuosisadalla Saksassa. Sieltä hän omi kirkkoihinsa korkeat holvikaaret keskiaikaisten kirkkojen esikuvan mukaan. Runsaissa koristeluissa on taas selviä vaikutteita kansallisromanttisesta hengestä. Saarnatuoli on hänen useissa kirkoissaan alttaria keskeisempi paikka. Siksi hänen kirkkojaan nimitetään usein 'saarnakirkoiksi'.


Kirkkoa rakennettaessa pitäjäläiset tekivät talon koon ja muun varallisuutensa perusteella päivätöitä rakennustyömaalla vuosina 1921-1924 kuka hevosen kanssa kuka ilman. Kirkon kivet on louhittu Kaskeinkylän Viuhonvuoresta ja kuljetettu Lavikanlahden yli rakennuspaikalle, matka on n. 5 km.

Talvisodan aikana kirkko toimi tuomiokirkkona, sillä Viipurin hiippakunnan tuomiokapituli piispa Yrjö Loimarannan johdolla majaili evakossa Savitaipaleen pappilassa.

Kirkon varaaminen

Kirkon varaukset kirkkoherranvirastosta puh. 040 524 5400.

 

Kirkon esineistöä

Urut ovat Asko Rautioahon suunnittelemat, urkurakentamo Hans Henirichin valmistamat 33-äänikertaiset, vihitty käyttöön v. 1979.

Alttaritaulu on Felix Frangin jäljennös saksalaisen Hans Hoffmannin aiheesta 'Jeesus rukoilee Getsemanessa'.

Lasimaalaukset ovat taiteilija Ola Forsellin tuotantoa ja ne on lahjoittanut Olkkolan kartanon omistanut Fagerströmien suku.

Kirkon tekstiilit ovat kotiteollisuusneuvos, taiteilija Laura Korpikaivo-Tammisen suunnittelemat. Vihkiryijy on marttojen lahja kotiseurakunnalleen.
 
Kirkon uusin esine seinätekstiili "Sallikaa lasten tulla" otettiin käyttöön Kirkon 90-vuotis juhlamessussa 9.2.2014. Tekstiilin aiheena on Elämänpuu, tammi, jossa on 12 juurta ja 12 oksaa lehtineen. Lehdissä oleviin taskuihin laitetaan seurakunnan jäseniksi kastettujen lasten nimet. Tekstiilin ovat valmistaneet Välijoen kudontakurssin opiskelijat ja sen on suunnitellut käsiteollisuusopettaja Tuija Näränen. Ripustustanko ja sen kolme metallista lehteä 'Isä, Poika ja Pyhä Henki' ovat Mäkelän takomon lahjoittamat.

Kastemalja on hankittu kirkkoon v. 1974 amerikansuomalaisen Oskar Karlsonin lahjoittamin varoin.


Kirkon kattokruunut ovat alkuperäiset, raahelaisen taidetakomon tuotantoa.

Hopeiset, kolmihaaraiset kynttilänjalat ovat kellonsoittaja Joonas Kotisalon perillisten lahjoitus isänsä syntymän 100-vuotismuistoksi v. 1975.

 

Links:trx for sale
trx australia
discount trx
trx buy
trx for sale
trx australia
trx australia